Suositukset

Photo by Fanny Haga 2017

Sirkka-Liisa Kivelä

IÄKKÄIDEN ASIAT KUNTOON

Olen voinut seurata aitiopaikalta Suomen terveydenhuollon kehitystä vuosikymmenten ajan.  Ensin Pohjois-Suomen vinkkelistä, sittemmin täältä pääkaupunkiseudulta käsin. Olen lääkärin ammatissa kokenut ajan, jolloin Suomeen tuli julkinen terveydenhuolto.  Se mahdollisti kaikille pääsyn lääkäriin ja muihin tarvitsemiinsa terveyspalveluihin omassa kotikunnassaan. Tämä periaate julkisista terveyspalveluista on edelleen kannatettava, vaikkakin toteutuksessa on paljon parannettavaa.  

Tutkimustyötäni on aina siivittänyt ihmisten kokemukset sairastamisesta ja asioinnista terveydenhuollossa tilanteissa, joissa apua on tarvittu terveysongelmien ratkaisemiseen.  Epäkohtia huomatessani olen ollut valmis tarttumaan toimiin asioiden korjaamiseksi.  Viime vuosien omakohtaiset kokemukseni omaishoitajana ovat avanneet silmiäni siihen karuun todellisuuteen, jossa erityisesti iäkkäät heikkokuntoiset joutuvat selviytymään.  Näitä uutisia luemme joka päivä lehdistä ja katselemme televisiosta.

Ongelmat ovat kaikkien tiedossa. Nyt tarvittaisiin tekoja tilanteen korjaamiseksi. Työvoiman lisääminen ikääntyvien hoitoon ei ole keino, jolla tilanne voidaan yksistään korjata. Tarvitsemme aivan uudenlaista ajattelua siitä, miten ikääntyvän väestönosan hyvinvointia ja terveyttä voidaan ylläpitää ja miten hoito- ja hoivapalvelut tulisi järjestää silloin, kun niille on tarvetta. Viime vuosien hoivakotikriisi on osoittanut, että nykymallisella pirstaleisella toiminnalla saadaan aikaan suuret kustannukset, mutta vähän elämänlaatua.        

Muistettava, että suuri osa iäkkäistä on hyväkuntoisia ja pystyvät monella tapaa olemaan osallisina yhteisössämme.  Me myös tarvitsemme heidän elämänkokemustaan ja osallisuuttaan. Emme aina näe sitä, kuinka paljon iäkkäät todellisuudessa tekevät esim. vapaaehtoistyötä lähipiirissään.  Tämän näkyväksi tekemiseen ja uusien osallistumisen mahdollisuuksien luomiseen tulisi kehittää keinoja. Näin voidaan lisätä hyvinvointia sekä iäkkäille että muille kuntalaisille. Tarvitaan aloitteentekijöitä ja koordinaattoreita uusille avauksille, myös Vantalla.  

Kuntavaaliehdokkaana oleva professori Marja Airaksinen on työuransa aikana ollut mukana monissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa, joissa on kuunneltu ihmisten ääntä. Tutkimukset ja kehittämishankkeet ovat suuntautuneet yhä enenevässä määrin ikääntyviin, joiden hoidon laatu ja potilasturvallisuus helpoiten ontuu. Tätä työtä olemme tehneet yhdessä Marjan ja hänen oppilaidensa kanssa pitkäjänteisesti jo yli 10 vuoden ajan, myös Uudellamaalla (mm. Lohjalla ja Keusotessa).  Tunnen, että Marja on oikea henkilö arvoiltaan ja osaamiseltaan hoitamaan näitä asioita myös kunnallisella tasolla.

Sirkka-Liisa Kivelä, professori, Turun yliopisto/dosentti, Helsingin yliopisto

Pentti Hakulinen

HYVINVOINTIKAUPUNGIN KEHITTÄMINEN ON TAITOLAJI            

Kulunut valtuustokausi on ollut Vantaalle ennätyksellisen väestökasvun aikaa. Myös kaupunkikuva on kokenut suuren muutoksen. Terveydenhuollon palvelujen kehittäminen ei ole edennyt tasajalkaa kasvun kanssa. Meno on ollut kuin Nykäsen Matilla mäenlaskussa. Kypärä tiukasti päähän, terävä ponnistus hyppyrin nokalta, kunnon etunoja ja pitkälle mennään. Paikkansa jättävä valtuusto on saanut paljon aikaan.

Korona on tehnyt hyvinvointiyhteiskunnan palveluille saman kuin maanjäristys etelän kaupunkien rakennuksille ja kaduille. Korjattavaa riittää pitkäksi aika. Siihen neljä vuotta ei riitä. Seuraavan valtuuston urakka on pelottavan suuri ja onnistumiseen tarvitaan monipuolista osaamista ja kokemusta.

Täällä Koivukylän suuralueella Rekolasta löydän sitä osaamista, jota lähivuosina Vantaa tarvitsee. Rajanaapurini professori Marja Airaksisen olen tuntenut kohta kaksikymmentä vuotta ja hänen osaamistaan arvostan suuresti. Hän työskentelee  Helsingin yliopistolla Farmakologian ja lääkehoidon osastolla.

Marjan titteli kalskahtaa hyvin tieteelliseltä ja maallikolle vaikeaselkoiselta. Asiat saattavat olla vaikeita, mutta henkilönä Marja sen sijaan on helposti lähestyttävä ja osaa kuvata ymmärrettävästi vaikeatkin asiat. Terveydenhuollon nykytilasta hän kuvaa selkeästi tarvittaessa sen vahvuudet samoin kuin ongelmat. Niitä ovat tällä hetkellä vanhojen ihmisten ja myös nuorempien pelko tulevasta ja syvä yksinäisyys. Hyvinvointiyhteiskunnan auttava käsi ei tunnu ulottuvan heihin saakka.

Professori ohjaa tieteellistä tutkimustyötä ja antaa siihen perustuvaa opetusta sekä oman yliopistonsa, että myös kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Nuorten ihmisten ajatusmaailmasta ei tiedä, ellei tee työtä heidän kanssaan ja heidän keskellään. Marjan ja Pekan kodin ovi on ollut avoin näille nuorille, jopa eri maanosista tuleville opiskelijoille. Senkin olen huomannut, että nuoret ihmiset tarvitsevat omien urapolkujensa hahmottamisessa tukea aivan eri tavalla kuin oman ikäpolveni edustajat.

Pentti Hakulinen, kohta evp. valtuutettu, Keskusta

%d bloggaajaa tykkää tästä: