Paikalliset asiat

MEIDÄN OMAVANTAA

Siirtolaisuuden työntövoimina toimivat paremman tulevaisuuden tavoittelu ja erilaiset turvallisuusuhkat. Pohjoisilla hyvinvointivaltiolla on vetovoimaa. Tämä selittää Vantaan ennätysmäisen väliluvun kasvun viime vuosikymmeninä. Pieni kertaus Vantaan vastaanottamasta muuttoliikkeestä on paikallaan. ”Siirtolaisia” otettiin vastaan ensin läheltä ja myöhemmin kaukaa.

Ensimmäisen suuri muuttoliike 1960-luvulla tyhjensi maaseutua. Sadattuhannet kansalaiset muuttivat työn perässä Etelä-Suomeen. Vantaan uudet asuinalueet täyttyivät näillä muuttajilla. Heitä varten rakennettiin myös Koivukylän uudet kerrostaloalueet. Maalta muuttaneista tuli kunnon kaupunkilaisia, mutta kivuton tuo sopeutumisprosessi ei ollut. Uusien sosiaalisten suhteiden luominen vei aikansa. Osa sitä oli kielimuurin ylittäminen. Omasta murteesta oli poisopittava käydäkseen salonkikelpoisesta vantaalaisesta. Seuraavalla sukupolvella oli helpompaa. Olivathan he paljasjalkaisia vantaalaisia.

Samanlaiset haasteet kohtaavat Suomeen muuttavat siirtolaiset. He tulevat tänne monen syyn ajamina. Lähtömaata paremman elämän tavoittelu on muuttoliikkeiden yleisinhimillinen liikkeelle paneva voima, toisena usein myös turvaa tarjoamaton entinen kotimaa. On löydettävä työtä, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Tulijat ovat olleet ehkä tietoisia Suomen valtion tarjoamasta sosiaaliturvasta, hyvästä ja lähes ilmaisesta terveydenhuollosta ja koulutuksesta.

Olipa syy mikä tahansa, Suomen ja tässä tapauksessa Vantaan ja sen asukkaiden tärkeä tavoite on, että tulijat kotoutuvat mahdollisimman nopeasti, tuntevat uuden kotikylänsä, kotikatunsa ja tutustuvat lähimpiin naapureihin.

Nykyistä paremmin on huolehdittava siitä, että meille muuttavat ihmiset saavat mahdollisuuden suomen/ruotsin kielen opiskeluun. Vasta kielitaito antaa heille riittävät edellytykset kehittää ne taidot, joilla ensimmäinen työpaikka ja mahdollisuus huolehtia omasta toimeentulosta toteutuvat. Muuttajien lapsista tulee aikanaan paljasjalkaisia, suomen kielen hyvin taitavia vantaalaisia.

Segregaatio, alueiden ja asujien eriytyminen ”meihin ja muihin” on vältettävä. Vastuun siitä kantavat paitsi me alueella asuvat myös Vantaan kaupunki. Sillä on mahdollista torjua eriytymiskehitys. On asuntoalueita, joita kantaväestö karttaa ja joihin maahanmuutto keskittyy. Tämä voidaan välttää. Tarvitaan sekä hyvää osaamista että riittävästi euroja.

Esimerkiksi Koivukylän suuralueella voitaisiin luoda luontevia kohtaamispaikkoja kantaväestön ja maahanmuuttajien välille. Kirnu voi toimia tällaisena kohtaamispaikkana. Rähjäinen kiinteistö tarvitsee kuitenkin kohotusleikkauksen. Toiminnan käynnistäminen vaatii huolellisen suunnittelun ja osaavan päätoimisen vetäjän, jonka tehtävänä on yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa luoda puitteet tällaiselle toiminnalle.

Me Koivukylän suuralueella asuvat voisimme yhteistyön hengessä juosta kasaan ”Uuden Kirnun”. Sillä haastaisimme uuden kaupunginvaltuuston jo sen ensimmäisessä kokouksessa. Muutos on mahdollinen, jos sitä yhdessä halutaan.

PRO KOIVUKYLÄ JA UUSI KIRNU


Koivukylän keskustan pitäisi olla vetovoimainen 30 000 asukkaan suuralueen keskus, mutta sitä se ei ole. Sen julkisivussa on paha arpi, nuhruinen asemanseutu ja ränsistyvä Kirnun alue. Ne lyövät ikävän leiman koko alueeseen. Näin ei voi jatkua. Pahin seuraus on, että vaikutukset tulevat näkymään ennen pitkää myös asuntojen hintakehityksessä. Monet ovat syvästi huolestuneina kysyneet, mikä avuksi?

Onhan kaupunki jotain yrittänytkin, mutta liian myöhään ja olemattomilla resursseilla. On pakko tarttua asiaan uudella otteella. Kauniisti esitetyistä toiveista eiole ollut apua. Nyt meidän alueen asukkaiden on siir-
ryttävä esittämään perusteltuja vaatimuksia. Kannan oman korteni kekoon.

PRO KOIVUKYLÄ JA UUSI KIRNU on työnimi hankkeelle, jonka käynnistyminen tulisi näkyä myös kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Uskon, että onnistumme, jos siihen vahvasti pyrimme. Kukaan meistä ei yksin saa isoa muutosta aikaiseksi, mutta yhdessä saamme. Yhteisöllisyys on vahva voima. Mukaan tulee alueemme kolmas sektori sekä tietysti alueeltamme tulevaan kaupunginvaltuustoon ja lautakuntiin valittavat luottamushenkilöt. Olen valmis osaltani viemään asiaa eteenpäin. Voitte ottaa yhteyttä kotisivujeni kautta, myös muissa kuin Kirnu-asioissa (marjaairaksinen.org).

Yhteistyöterveisin
Marja Airaksinen

%d bloggaajaa tykkää tästä: